maanantai 19. tammikuuta 2015

Kyllä on ajassa kauneusihanteet muuttuneet

Bodybuilding.com julkaisi fitnesskilpailijoista otetun kuvasarjan, joka julkaistiin myös Iltapäivälehtien nettiversioissa.





Luonnollisesti tämä herätti keskustelua, 
jonka taso ei tunnetusti kyseisissä medioissa lukijoiden toimesta päätä huimaa.
Tässä otteita:

- "Kyllä on ajassa kauneusihanteet muuttuneet"
- "Ottamatta kantaa syömishäiriöön tai olematta muutenkaan sitä mieltä, että fitnessurheilussa olisi jotain vikaa, niin tuo ensimmäisen kuvan neito on sysiruma. Seksikkäät pullottavat suonet käsivarsissa on tosi outoa estetiikkaa ja ruumiin kauneutta. Toisaalta mistäs minä mitään tiedän. Ei seksikkyyttä kyllä muissakaan ollut. Kauneudesta en tiedä.
- "Ennemmin sitä ihailee kroppaa ja nostaa hattua näille (fitness etc) neidoille , niillä on kroppa jonka eteen on tehty työtä ja noudatettu tarkkaa ruokavaliota.
Sen sijaan (edelleen) oksettaa ihannoinnit esim. mallien suhteen, jolloin riudutetaan kroppa ja jätetään vaan yksinkertaisesti syömättä ja näytetään luurangoilta. Harvemmin itse tulee myös jenkkakahvoja tai sitä kolmatta leukaa juurikaan ihannoitua & himoittua.
- "Ihmiskeho on taideteos, jota ei saisi pilata silikoneilla tai tatuoinneilla"

Yhteistä kaikille näille kommenteille oli;
sen pienen seikan unohtaminen, että kyseisissä kuvissa esiintyvät henkilöt ovat urheilijoita joiden ulkomuoto on muokattu vastaamaan lajinsa vaatimuksia.
Media on muokannut fitnesslajeista virheellisesti uuden ajan missikilpailun.
Suuressa roolissa ovat myös itse kilpailijat , jotka ruokkivat tätä käsitystä.
Postataan provosoivia kuvia huulet töröllään, kuvissa valtavalta näyttävä pylly pystyssä (joka oikeassa elämässä monessa tapauksessa on pikkuisen jalkapalloilijapojan takaosaston kokoinen) pahimmillaan useita kertoja päivässä sosiaaliseen mediaan.
Jos tarkastelisin asiaa tavallisen kansalaisen silmin, pitäisin fitnesstä luultavasti melkoisen typeränä ja turhana lajina sen perusteella.
Onneksi hyvin harvat ammattilaiskilpailijat harrastavat tätä.
Toivoisinkin, että lajin parissa olevat miettisivät minkälaisen kuvan omasta harrastuksestaan haluavat antaa.

Kuten olen aikaisemminkin todennut, fysiikkalajit ovat mielestäni maailman hienointa urheilua, joka ansaitsee kunnioituksen siinä roolissa mihin se on tarkoitettukin; urheiluna.

Toki estetiikka on suuressa roolissa monellakin tavalla, mutta perinteisistä kauneuskäsityksistä fitness kilpaurheiluna poikkeaa melkoisesti, eikä niitä asioita pitäisi lähteä sekoittamaan.
Lajiin kuuluu treenaamalla hankitut lihakset, alhainen rasvaprosentti, silikonirinnat ja tumma kilpailuväri.
"Siviilissä" näistä elementeistä pysyvinä ovat luonnollisesti lihakset ja silikonit.

Olen aina ihaillut urheilijoita ja luonnollisesti oma fysiikkani miellyttää itseäni myös kilpailujen ulkopuolella.
Tässä kehossa joudun kuitenkin olemaan 
myös niiden lyhyiden lavalla vietettyjen hetkien ulkopuolella.
Minulta kysytään monesti, olisinko "näin iso" jos en kilpailisi. Luultavasti olisin koska rakastan kovaa harjoittelemista ja suorittamista. Jos tarkastelisin asiaa pelkästään ulkonäköseikkojen valossa, voisin olla helposti vähemmänkin lihaksikas. Joskus sukulaistädit kauhistelevat: "älä enää kasvata hartioita". Vastaan aina samalla tavalla: "teen sen mitä laji edellyttää". 
Sitten tädit jäävät keskenään tupisemaan kuinka kauheaa tuo fitness on.
Minusta se on omalla tavallaan herttaista ja hyvin "normaalien" ihmisten ajatuksia avaavaa. He kun toivoivat tytöstä eläinlääkäriä mutta toisin kävi =D 
Toisaalta Kike Elomaakin oli heistä jäävuoren kokoinen.
Paljastan teille, jotka ette sitä vielä tienneet..olen oikeasti pienempi kuin kuvat antavat ymmärtää. En ihan sieltä pienimmästä päästä, mutta joskus tuotan 
varmasti pettymyksen niile, jotka odottavat tapaavansa ison amatsonin.
Pelkän painoindeksin mukaan olen kylläkin ylipainoinen!

Edellä mainittujen kuvien kommenteissa arvosteltiin pääasiassa naisten lihaksikkuutta, mutta myös miehillä oli liikaa lihaa kansalaisten makuun.

Olen nähnyt maailman parhaat shortsisarjan pojat lavalla virka-asuissaan ja sen ulkopuolella siviilikamppeissa.



Kundit ovat sitä kokoluokkaa, että veisivät kevyesti monta kehonrakennuskultaa suomessa.
Vaikka en ymmärtäisi fysiikkalajeista yhtään mitään, enkä katsoisi asiaa ruusunpunaisten lasien läpi voisin vannoa, ettei kukaan nainen valittaisi näiden poikien kohdalla liioista lihoista tai tiukkuudesta jos he pölähtäisivät yökerhoon Helsingissä!

Sama pätee kyllä naistenkin suhteen.
Esimerkiksi bikiniammattilainen Amanda Latona sai tällaisen old school heteronkin
katsomaan peräänsä (tässä tapauksessa varsin kirjaimellisesti) purjehtiessaan kilpailupaikalla.
Alla pari kuvaa hänestä.





Tässä yhteydessä en voi sivuuttaa kaikkien aikojen upeinta
naisfysiikkaurheilijaa, 8 kertaista Ms
Olympiaa Lenda Murrayta.


Vaikka naiskehonrakennus menee omalla kohdallani "liian isoksi", oli hän uskomaton. Lavalla kuin veistos.
Mutta minkälainen muuten? Vaikuttava!
Sellainen minkälaiseksi monet kuvittelevat pikajuoksijan. Hehän näyttävät hyvinkin isoilta ja lihaksikkailta 
mutta ovat oikeasti varsin pikkuisia.
Lenda taas; tietenkin pienempi kuin lavalla. Mutta entä muuten!
Leveät hartiat, äärettömän pieni vyötärö
ja miten ryhdikkäästi hän kantoi itsensä.
Naisellinen, lähes gasellimainen liikkuminen. Uskomaton kokonaisuus.
Kuin Jessica Rabbit hieman eri muodossa!




Kannattaa muuten katsoa
Youtubesta pätkä "Who Framed Roger
Rabbit: Jessica's Famous Scene".
Friikkiä mutta samalla vastuttamattoman 
mielenkiintoista. Niinkuin Fitnesskin =D